Olen aina pitänyt kauniista laukuista, mutta suomessa asuessani en juuri laukkuja käyttänyt. Kamat kulki takin taskussa, auton penkillä, pitkin auton penkkejä ja koska olen huoleton luonnonlapsi en kantanut kotosuomessa mukanani kuin pikkuista HTC wildfire kännykkää ja pankkikorttia jotka meni mukavasti taskuun.Vaikka diggasin jo silloin kauniista laukuista, en yksinkertaisesti tarvinnut laukkua.
Kun muutin Hollantiin kolmisen vuotta sitten ostin lentokentälle saapuessani mustan Longchampin Le Pliagen medium koossa, koska tiesin reissaavani paljon Rotterdamin ja Maastrichtin väliä. Saavuin kentälle Eas Packin reppu selässä, joka oli silloin ainoa veskani armeijan ylijäämävarastolta ostettua kirjoituksia täynnä olevaa ylä-aste aikaista koululaukkuani.
Sittemmin laukkuharrastus alkoi pikkuhiljaa edetä, hankin Le Pliagen kaveiksi nahkaisen Longchampin, joululahjaksi Tory Burchin safino toten, Louis Vuittonin Pochetten palkinnoksi itselleni vuoden työputkesta ja siitä sitten joululahja (second hand) Mulberryn kautta jotenkin päädyin Vintage Vuittoneihin ja nyt niitä roikkuu vaatekaapissa neljä kappaletta; Piano, Noe, Saint Jacques ja Speedy 35 (joka tosin ei ole ihan virallisesti vintagea, kuitenkin viime vuosikymmeneltä).
En ole koskaan ollut suuri fani mitä tulee LV:hen brändinä tai heidän tämän hetkeisiin malleihin. LV ei ole täällä mitenkään ihmeellinen ylemmistön merkki vaan kadut on Neverfulleja ja Speedyjä pullollaan. En itse vain yleisesti ottaen perusta tonnin hintalapusta cavas laukussa. Oikeastaan en kauheasti perusta tonnin hintalapusta missään laukussa, sillä olen suhteellisen pihi tyyppi. Sellainen kansantaloudelle epämiellyttävä ihminen, joka vain istuu rahojensa päällä ja mitä enemmän sitä on sitä pihimmäksi homma menee. Pikkuisen voin käyttää, mutten paljoa!
Joka tapauksessa, mennäänpä takaisin asiaan...
Etsin siis itselleni viime talvena uutta laukkua, kun Longchampin Veau Foulonne Tote alkoi jäädä pieneksi ja East West Bayswateria en raaskinut alkaa käyttämään puhki.Jostain googlen ja parin mutkan kautta eksyin Designer Vintage nimiselle sivustolle ja sivustolla majailleeseen Salon Du Vintage nimiseen putiikkiin. Siellä odotti laukku nimeltä Cabas Piano ja se oli yksinkertaisesti täydellinen.
Tutkin sivustoa ja laitoin viestin myyjälle noin tuhannen ja yhden kysymyksen saattelemana. Sivuilla komeileva laukku oli jo myyty, mutta myyjälle oli tulossa uusi kappale ja eipä aikaakaan kun kuvat tipahtivat sähköpostiini.
Olihan se ensimmäisen vintagelaukun osto jännittävää. Myyjä kuitenkin vastasi joka ikiseen kummalliseenkin kysymykseeni asiallisesti, oli ollut jäsenenä sivustolla jo pari vuotta ja laukun aitoutus purse forumilla näytti vihreää valoa. Pientä jännitystä ilmassa raha ja laukku vaihtui päiksensä ja seuraavana päivänä postipete koputti ovea. Paketista paljastui upea vintageveska jonka laatu-hintasuhde sai allekirjoittaneen leuan loksahtamaan auki. Siinä missä melkein saman verran alennsumyynneissä maksanut Tory Burchini oli järjetöntä kuraa tämä kaunotar oli vielä 11 vuoden kypsässä iässä täydellinen.
Ja siitä se sitten lähti. Olin niin vakuuttunut vintage Vuittoneiden laadusta ja tutustuessani merkin vintage malleihin syvemmin rakkaus oli sillä sinetöity. Jos jostain tykkään, se on hyvä hinta-laatu suhde ja vanhemman kaliberin vuiskoissa se todella totetuu. Vanhin laukkuni on vuodelta 1982. Seitsemän vuotta ennen kuin itse edes synnyin!
Olen vuoden aikana täydentänyt vintagehyllyä Salon du Vintagesta nyt neljästi. Vintagelaukuissa on siis todella laatu ja hinta kohdallaan. Vachetta ruskettuu kuitenkin joka tapauksessa, joten ostaessani jo valmiiksi patinoituneen yksilön säästyn monelta hikikarpalolta jonka patinaprosessi tuottaa. Mielestäni vuittonien kauneus perustuu juuri vachettan kauniiseen väriin ja olemukseen.
Merkkilaukkujen ympärillä pyörii usein tietynlainen viba. Ootko sä nyt parempi kuin mä tai, että merkkilaukun kantajalla on automaattisesti isot hynät pankkitilillä. Voihan näin ollakin, mutta omalla kohdalla merkki valikoitui sattumalta. En todennäköisesti tule koskaan ostamaan uutta LV:tä suoraan liikkeestä, vaikka minulla tällä hetkellä siihen finanssit riittäisivätkin. Vintageissa on sitä jotain tunnelmallista, jota uudenkarheassa laukussa minulle ei ole.
Merkkilaukun omistaminen ei tunnu omalta kohdalta mitenkään erilaiselta, kuin vaikka henkkamaukasta hankitun kappaleen. Tottakai olen iloinen jokaisesta laukustani ja olen ne tarkoin valinnut, mutta ne eivät ole mullistaneet elämääni tai saa minua leijumaan viisi senttiä kadun pinnasta, kun tallustelen kaupungilla. En myöskään ole ylitsepääsemättömän kiintynyt veskoihini. Vaikken harkitse myyväni ainuttakaan sillä ostan laukkuja vain jos todella todella tykästyn niihin, jos sisareni rimpauttaisi huomenissa ja kysyisi antaisinko yhden monesta laukustani hänelle, tottakai antaisin. Onhan minulla niitä niin monta ja loppupeleissä ne ovat vain laukkuja.
Olen saanut niistä kassikaupalla iloa, mutta voisin hyvin elää ilman yhtäkään laukkua. Onhan mulla taskut! Laukkuharrastus on kuitenkin harrastus siinä missä postimerkkienkin keräily, keräilijä voisi elää ilman merkkejään, mutta olisihan elämä silloin yhtä valopilkkua köyhempi.
Merkkilaukut second handina ja Designer Vintage
Mistä näitä kaunottaria sitten saa? No, ebay (kannattaa liittyä Purse Forumille ja kurkata luotettavat ebay myyjät töspy) joskin EU:n ulkopuolelta ostaessa laukkuihin pärähtää päälle mahdollinen tullimaksu, Designer-Vintage, Vestiaire Collectivesta, Yoogis Closetista, merkkilaukkuihin erikoistuneilta FB kirppiksiltä, Huuto.netistä, onhan näitä!
Tässä vähän infoa!
Olen saanut paljon kysymyksiä muilta laukkufriikeiltä Designer Vintagesta, josta olen ostanut toistaiseksi melkein kaikki Vintage veskani. Laukun ostamiseen ulkomailta on usein korkea kynnys ja vieraat sivustot arveluttavat. Valvottu sivusto on kuitenkin turvallisempi paikka tehdä kauppaa.
Vaikka käsittelen tässä jutussa pääosin DV:stä ostamista, monet jutut pätevät mm. Ebaystä ja nettikirppiksiltä ostamiseen.
Designer Vintage on hollannista pyöritettävä sivusto, jolla eurooppalaiset myyjät kauppaavat merkkilaukkujaan. Joukossa on sekä yksittäisiä myyjiä, että "VIP" myyjiä joilla on oma kauppa eli VIP boutique sivustolla. Sivustolla on nimenomaan paljon Hollantilaisia ja Belgialaisia myyjiä, mutta suurin osa ilmoituksista on kuitenkin englanniksi ja myyjien englanti on ihan hyvällä tasolla.
Sivustolle liittyminen ja sen peruskäyttö on ilmaista eikä Designer Vintage ota myyjiltä provisiota, mutta ilmoitus, front row- ja VIP jäsenyys tottakai maksavat erikseen. Front row jäsenenä pääset näkemään ilmoitukset 24h ennen perusjäseniä ja VIP jäsenyys on suunnattu myyjille, jolloin saat näkyvyyttä etusivulla, oman VIP boutique kauppasi jne. Front Row jäsenyys maksaa 15e / 2kk ja VIP jäsenyys myyjille 80e / kk.
Sivuston henkilökunta tarkistaa ilmoitukset ennen niiden julkaisua ja myyjiltä vaaditaan tietty määrä kuvia tietyistä osista laukkua. Sivusto tekee myös uusille myyjille profiili checkin. Silti on äärimmäisen tärkeää, että itse tiedät mitä olet ostamassa. Tutustu valitsemaasi merkkiin ja malliin huolella etukäteen.
Eli googlaa, youtubeta arvosteluja sekä unboxing videoita ja tarvittaessa tarkistuta aitous esimerkiksi Purse Forumilla, jossa kirjoittelee satapäin haukansilmäisiä laukkuharrastajia. Purse forum on erinomainen paikka kalastella inforomaatiota noin muutenkin. Mitä enemmän tiedät itse mallista ja merkistä, sitä helpompi on tehdä kauppaa.
Vintage kappaleilla ei usein ole kuittia mukana joten luotto omaan arviointikykyyn helpottaa aidon laukun tunnistamista. Itse suosin myyjiä joilla on oma boutique ja joilla on jo muutama vuosi sivustolla plakkarissa. Sivustolta puuttuu miinuksena mahdollisuus antaa myyjästä julkista palautetta, joten luotan enemmän vakiomyyjiin.
Sivustolla on laukkuja monessa merkissä ja mallissa aina Korssista Hermesiin, kun se oikea on löytynyt on aika ottaa yhteyttä myyjään. Se onnistuu "contact seller" napista. Sivuston viestijärjestelmä on hieman alkeellinen ja lähetetyt sekä saapuneet löydät sivustolta seuraavasti: My Account > My Mail & Favourites section. Useimmiten myyjät vaihtavat ensitöikseen kanssasi sähköposti-osoitteet lisäkuville yms. koska kuten sanottu sivuston oma viestintäsysteemi on hieman kehnohko.
Muutama nyrkkisääntö pätee DV:stä ostamiseen. Hinnat on aika pitkälti fixed price hintoja eli tinkivaraa ei ole jätetty. Eli ota yhteyttä myyjään jos hinta on mielestäsi kohdallaan ja olet kiinnostunut sen ostamaan. DV ei ole Facebookin nettikirppis jossa tehdään AV:ita ja tingataan tinkaamisesta päästyä.
Myyjän kanssa komminikointiin antaisin muutaman vinkin.
Myyjän kanssa keskustellessa kannattaa kiinnittää huomioita seuraaviin asioihin; kertooko myyjä avoimesti laukun kunnosta, alkuperästä, saatko pyydettäessä lisäkuvia vai iskeekö myyjä heti "please pay" kortin kouraan. Kuumimman tuotteet toki menevät nopeasti ja myyjää kiinnostaa oletko tosiostaja, mutta hyvä myyjä näkee kuitenkin hieman vaivaa myydäkseen tuotteensa.
Mitä kuvia sitten kannattaa pyytää, jos myyjä ei niitä ole jo esille laittanut? Aitouden tunnistamiseksi ainakin yleiskuvat laukusta joissa laukkujen mittasuhteet tulevat hyvin esille, lisäkuvat nahkaosista, metalliosista, vetoketjuista ja tottakai laukun datacode + mahdolliset aitouskortit sekä kuitit. Vintagekappaleilla kuittia ei useimmiten kuitenkaan ole.
Aitouden tunnistamista helpottaa se, että tiedät itse miltä laukun tulisi näyttää, jotta tiedät onko mittasuhteet kohdallaan. Vintagea ostaessa on toki hyvä muistaa, että mallit ovat muuttuneet vuosien mittaan. Taas kerran, PurseForumilla löytyy mm. kattavaa tietoa LV:n koodeista ja valmistusmaista. Forumi tarjoaa myös aitoutusapua.
Luota omaan perstuntumaan, jos myyjä ei tunnu luotettavalta älä tee kauppoja tai kysele kokemuksia myyjästä Purse Forumilla, FB:n laukkuyhteisöissä jne.
Oma myyjäsuositukseni? No tietenkin Salon Du Vintage! Olen ostanut kaikki Vintage Vuittonini tältä myyjältä ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Suosittelen häntä lämpimästi. Hän ymmärtää laadun ja merkin päälle, eikä myy rikkinäistä roskaa isolla hintalapulla vain siksi, että siinä lukee päällä LV. Hinnat ovat erinomaiset ja laatu hyvä. Jos kiinnostaa, voin antaa myyjän suoran sähköposti osoitteen, DV:n viestisysteemi kun on mitä on.
Vinkkejä muihin palveluihin? Ebayssä lue ehdottomasti myyjän palautteet ja muiden kokemukset myyjistä esim. Purse Forumilla. Parhaimmat löydöt tekee usein japanista! Nettikirppiksillä sanoisin, että suosi kasvotusten tehtyjä kauppoja.
Kysymyksiä tai kommentteja? Pistä tulemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti